Mansikkabritatorttu

Kesän parhaat mansikkaleivonnaiset

Sanovat naisten saavan raskausaikana kohtauksia, jossa he alkavat himoita jotain ruokaa niin paljon, että sitä pitää hakea vaikka keskellä yötä. En sentään niin pimeäksi ole heittäytynyt, mutta kyllä raskaushimot ovat tuttuja minullekin. Molempien raskauksien alkuaikoina omenamehua on ollut hyvä olla koko ajan saatavilla. Karjalanpiirakoita on myös tehnyt mieli, samoin tuoreita hedelmiä.

Tämän raskauden aikana olen himoinnut erityisesti marjoja. Vetelin vadelmakiisseliä useamman litran tuossa pari kuukautta sitten. En ihan yhtä soittoa, mutta muutaman viikon sisällä. Keskiraskaudesta mieli on tehnyt mansikoita. Niinpä meillä on ollut niitä käytännössä koko ajan jääkaapissa siitä asti kun niitä on kaupoista ja torilta saanut.

Eniten olen syönyt mansikoita maustamattoman jogurtin ja hunajan kanssa. Ihan ykkös aamu- ja iltapala! Luomu turkkilaista jogurttia kuppiin, päälle pilkottuja mansikoita, sitten valutellaan juoksevaa hunajaa joukkoon. Olen ollut kestokoukussa annokseen nyt kuusi viikkoa.

Mansikka on kuitenkin aikas monipuolinen lyyli, ja siitä on moneen. Se tykkää juustoista, erityisesti paistetusta halloumista. Ja fetasta. Mansikoita kannattaakin tiputella salaatteihin, joita syödään grilliruoan lisukkeena. Salaatin voi pirskotella balsimicolla, mansikka kun tykkää siitäkin. Ja basilikasta.

Jos päivän ruokahetket haluaa kyllästää mansikalla, aamu- ja iltapalojen sekä päivällisen katveeseen mahtuu myös kahvi- ja jälkiruokahetkiä. Ja vaikka miten muodikasta olisi syödä mansikkaa halloumisalaatissa niin eihän sitä mansikkaleivonnaisen voittanutta muotoa näitä marjoja syödä vaan ole, ei!

Koska mansikoita on löytynyt nonstoppina kaapista, kesälomalla tuli tehtyä montaa mansikkahöhhöä. Yksi oli marenkisuosikkini britatorttu. Sitä ihanuutta pitää tehdä ainakin kerran kesässä. Yhteishyvän reseptissä mansikoihin yhdistettiin kookosta. Koska en ollut ihan varma, uppoaisiko kookos päiväkahvivieraideni makumieltymyksiin, jätin sen pois. Ja koska minulla sattui olemaan avattu pussi mantelilastuja, tein pohjan ihan siihen perinteiseen tapaan ja ripotin levyn pinnalle mantelilastuja ennen uuniin työntämistä. Liekö ne ollut tästä reseptistä jätetty pois siksi, että eivät riitelisi kookoksen kanssa, mene tiedä.

Yksinkertaisimmillaan Brita täytetään pelkällä kermavaahdolla ja marjoilla tai hedelmillä, mutta tavallinen tapa on myös tässä käytetty kerma-rahkaseos, joka on maustettu sokerin lisäksi jollakin makuaineella (kuten kookoksella… hm…. joudun varmaan vielä tänä kesänä testaamaan…). Kaunis torttupohja ei päälleen kaipaa mitään, mutta jos jääkaapissa on kirsikoita, onhan niitä kiva ripotella pari kakun päälle, kun näyttävät kuvassa niin hyviltä…

Kirsikat ja britatorttu

Aikaisemmista postauksista löydät vinkit makoisan nakun mansikkakakun, taivaallisen mansikkatiramisun ja nassakan mansikkapavlovan tekoon. Ei kun marjaostoksille ja vatkainta esiin kaivamaan!

P.S. Mansikka-aikaa seuraa mustikka-aika. Vaikka kuinka himottaisi, niitä ei raskaana kannata syödä, kuten olen vuoden takaisessa ”Raskaana oleva: Varo mustikka-aikaa”-postauksessani kertonut ;) Ei olisi unohtunut minulta, vaikka näiden raskauksien välillä olisi ollut sata vuotta, mutta onhan sitä tietoa (liikaa) hyvä jakaa muillekin…

Mansikkamisu

Viimehetken juhannusvinkit: kanavartaat ja mansikkamisu

Vaikka lupailin seuraavaksi raporttia romanttisesta sunnuntai-illastamme, laitetaanpa kumminkin jakoon pari viime hetken kuumaa juhannusmenuvinkkiä.

Vinkki 1: Laita grilliin vartaita
Vartaat on meidän perheen juttu. Joka vuosi grillikauden alettua (huhtikuussa) ensimmäisten makkaroiden jälkeen grillataan hyvin nopeasti vartaita. Ostin murulle kerran lahjaksi Hackmanin metalliset varrastikut, ja sen koommin ei muita ole käytetty. Jos niitä vielä jossain myydään, kannattaa hankkia kesäkeittiöönsä.

Taannoin meillä tehtiin sitruunaisia broilerivartaita. Olivat oikein hyviä, tosin sitruunaa olisi maussa saanut minun puolesta olla enemmänkin, eli makuöljyyn voisi laittaa kahdenkin sitruunan kuoret. Kanavartaiden kanssa sopii murun mielestä parhaiten yhteen liha-sipulivartaat, minun mielestäni salaatti, kuten kreikkalainen, jossa fetaa ja balsamicolla marinoitua punasipulia. Aiemmasta postauksestani löytyvä tomaatti-mozzarellafiilistely sopii sekin juhannuspöytään. Tee juhlan kunniaksi molemmat!

Broilerivartaat

Fetasalaatti

Vinkki 2: Tarjoa jälkkäriksi mansikkamisua
Viime postauksessani vinkattu naku mansikkakakku on hyvä jälkkäri-idea, jos keittelette juhannuksena kahvia. Jos et kuitenkaan välittäisi enää leipoa, tee mansikkatiramisua. Reseptin kääretorttulevyä muistuttavan sokerikakkupohjan voi korvata savoiardi- eli lady fingers – eli tiramisukekseillä. Niitä löytyy nykyään kaikista hyvin varustelluista marketeista, keksihyllyltä. Pitkulaiset, huokoiset keksit on helppo pätkäistä kahtia. Jos teet misua valmiiksi pienet annokset laseihin, hyvä määrä on 2 keksiä per annos. 3 on jo vähän isompi jytky. Muistin asian taas testiannoksia syödessämme. Mies vikisi isosta koosta, mutta eipä jäänyt kuppiin paljon lapsille kerrottavaa, että annoin mennä marinan toisesta korvasta ulos.

Kokoamisvinkit: Keksit on helppo kostuttaa upottamalla ne kahvi-appelsiiniliemeen. Lasin pohjalle kostutettu keksi kahtia, päälle mascarponevaahtoa, mansikkaa, toinen kostutettu keksi kahtia, mascarponevaahtoa ja mansikoita. Helppoa ja taivaallista! Kostutusliemestä voi tosiaan jättää alkoholin pois, niin tarjottava on lapsiystävällinen. Ja paras liemi syntyy, kun puristat kahvin joukkoon mehun parista tuoreesta appelsiinistä. Parhaan mielen saat, kun ostat luomuappelsiineja.

Mansikkatiramisu

Herkullista juhannusta, sääennusteista viis!

Mansikka-kermakakku

Mansikkakakku ’naked cake’ ja loman herkullinen avaus

Kesälomamme on alkanut jotensakin täydellisesti. Sain perjantaina töistä lähtiessä pöydänkin siivottua. Miten tärkeä asia lomafiilikseen pääsemiseksi! Murut odottivat jo kotona, mies vähän kireänä, ei vissiin jäänyt oma pöytä niin siistille tolalle. Kehotin ottamaan lasillisen viiniä. Parin lasin jälkeen suomalaismies poksahti auki kuin samppanjapullo, laskeskeli työhöyryt pihalle ja niin päästiin rentoon lomamoodiin koko perhe. Grillasimme täydelliset entrecotepihvit. Pihvien kanssa oli salaattia ja valkosipulivoinappi, joka onkin tämän kesän grillivinkeistä ykkönen: Valion uutuus, valkosipulin makuinen voi, löytyy voihyllystä ja on juuri sopiva pötkö, jotta siitä voi leikata täydellisen kokoisia voinappeja. Vaivatonta ja ihanaa. Päälle voi vielä rouhia pippuria. Nam.

Jälkkäriksi lämmitettiin leipäjuustoa, joka syötiin lakkahillon kanssa. Muru ei ehkä yhteyttä hoksannut, mutta minua grillattu pihvi, salaatti ja leipäjuustojälkkäri muistuttaa aina niistä alkukesäisistä ensitreffeistä tulevan aviomieheni kotona vuonna 2007. Menu oli kuvatunlainen ja minä ihan myyty, kun entisestä naapurinpojasta oli sukeutunut noin särmikäs kokki. Joka vuosi pääsen kesäfiilikseen samalla menulla, ja se sopi siten oikein hyvin lomamme aloittavaan iltaan. Ja sopii se tilanteeseemme muutenkin, kun ne kumppanin liehittely-yritykset ovat alkuaikoja huomattavasti harvinaisempia tapauksia. Suorastaan kortilla. Muistuipa nekin ajat taas mieleen.

Lauantaiaamuna heräsin varhain vauvan mesoamiseen masussa. Se yritti tulla ulos sekä ylä- että alakautta, yhtä aikaa, vaikka on vasta ihan pikkuinen rääpäle. Herääminen oli kuin tähtiin kirjoitettu. Nousin ylös, keitin itselleni kupin kahvia. Nautin rauhallisesta, yksinäisestä aamuhetkestä, huolsin vähän blogia. Ilmasta pystyi jo silloin aistia alkavan hellepäivän tuntua, ja oikein kuuma päivä siitä tulikin, sekin tärkeä juttu lomafiiliksen kannalta.

Päästyäni käymään huom! yksin kaupassa, nautin lämpimästä ilmasta lapsen nukkuessa päiväuniaan. Istuskelin portailla, kädessä pala saaristolaisleipää hyvällä, paksulla juustosiivulla. Toisessa kädessä lasillinen kesän toista ykköslöytöä Valiolta, Latte Original –maitokahvijuomaa. Litran tölkki löytyi paikallisesta ässästä maitohyllyltä. Pala kahvikissan taivasta ja täydellinen hellepäivän kahvihetkeen. Jälleen suosittelen (ja täysin ilman kytkyjä Valioon, siis spontaania ja aitoa suosittelua).

Mitäs muuta täydellistä tapahtui? No, kuten viime vuonna postasin, alkukesällä lomafiilikseen pääsee parhaiten leipomalla mansikkakakun. Veljenpojan 4-vuotissynttäreitä vietettiin lauantai-iltana, ja tein pippaloihin muodikkaan nakukakun. ’Naked cake’ –tyyliin kuuluu, että täytettä laitetaan kakun väleihin ja päälle, muttei kuorruteta koko kakkua. Kakkupohjat voi tehdä myös erikokoisissa vuoissa, jolloin lopputuloksessa on hääkakkumaista kerrosfiilistä. Meidän mansikka-kermakakkumme oli peruskamaa ulkonäöltään, maultaan oikein onnistunut. Täytteessä käytin lempparituorejuustoani mascarponea (koko 250 g purkin). Sopii vähän happamampana hyvin yhteen makean sokerikakkupohjan kanssa. Pohja kannattaa muuten leipoa jo edellisenä iltana kylmään vetäytymään, jolloin kakku leikkautuu hyvin. Suosittelen reseptivapaaksi lääkkeeksi, jos kesäfiilis on kateissa, tai juhannuksen jälkkäriksi vieraita ilahduttamaan!

Mansikkakakku naked cake

Sunnuntaiaamuna herättiin onnellisena, sillä vaikka ilma oli kylmemmän ja sateisemman oloinen, se väreili suuren urheilujuhlan tuntua. Lapsi oli lähdössä yökylään mummolaan, murulla ja minulla tiedossa HC-laatuaikaa. Minkäs muun kuin syömisen merkeissä. Nappiin menneestä sunnuntai-illasta lisää ensi kerralla. Nyt: Ihanaa kesää kaikille!

P.S. Niistä vuodentakaisen postauksen kakuista mieleeni: Bongasin, että Prisman lehtihyllyillä oli myynnissä Täydelliset kakut niminen kirjanen. Paljastui tutkimuksissani pehmeäkantiseksi versioksi Kakkujen kuningattarista. Siis siitä keittokirjasta, jossa on 52 kakkureseptiä, yksi vuoden jokaiselle viikolle. Ja jotka kaikki tulin tämän blogin lokakuussa 2013 aloitettuani testanneeksi. Bookazine-versiosta ei löydy ihan joka kakkua, mutta se on hyvä ostos, jos olet jäänyt kaipaamaan blogissa aiemmin säännöllisesti näkyneiden kakkujen reseptejä. Ainakin mansikka-raparperikakun ohje siitä kansikuvan perusteella löytyy. Vinkki vaikkapa kesäreissuille: siinäpä mukava vieminen mökin emännälle, kera mansikoiden!

Kesäloman mansikkakakut ja grilliribsit

Kesäloma on asia, jota opin vuosi vuodelta arvostamaan syvällisemmin. Ilman lomaa olisi vaikea kuvitella nauttivansa kesästä yhtä paljon – saati työvuodesta. Ruokaharrastuksellekin loma ja kesä tekevät hyvää, sillä ne inspiroivat kauteen sopivaan kokkailuun, välittömästi alkaessaan.

Jäimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa lomalle supisuomalaisesta sesonkiajankohdasta eli juhannuksesta. Silloin, ja ylipäätään jos kesälomaa osuu kesäkuulle, on pakko leipoa mansikkakakku. Sitä saadaan ikinä hädin tuskin syödyksi, muru ei siitä sanojensa mukaan liiemmin välitä (vaikka kummasti sitä uppoaa häneenkin), ja lähes sataprosenttisella varmuudella torilta ostetusta mansikkatuokkosesta paljastuu puolet huonoiksi sen kerran kesässä kun olet päättänyt kakun leipoa. Mutta nämä ikävät sivujuonteet unohtuvat vuodessa, ja ensi kesänä kakkua on taas pakko tehdä ainakin kompostin iloksi.

Nykäisin tänä kesänä lomamme alkajaisiksi kaksi mansikkakakkua, molemmat kesäkuun kohdalta tutuksi tulleesta Kakkujen kuningattaret -kirjastani. Ekan lomaviikonlopun kunniaksi ahersin murupohjaisen jääkaappikakun, jonka täytteessä oli raparperihilloketta ja koristeena mansikoita. Aika soma!

Loma starttasi työntäyteisesti, kuten meillä tuppaa starttaamaan, ja viikko kului terassia rakentaessa. Päiväkahvitellessa maistuu jälleen mansikkakakku, se ihan perinteinen kermahöhhöversio, jonka sisällä on viipaloituja mansikoita ja kerma-rahkaa. Ei kauniin kuvauksellisia, oikeista ruokablogeista tuttuja rekvisiittoja. Kakku pöydälle, nipsnaps sanoo kamera, ja miehet kahville, tervetuloa!

Puolitökeröstä kuvasta huolimatta leipominen tarjosi onnen ja onnistumisen tunteita. Perusvarmoja reseptejä, sen kaltaisia kakkuja joita olen elämässäni useamman toteuttanut, ja niin mikään ei voinut pilata lomafiilistä. Ei edes mies, joka ei (taaskaan) osannut keskustella lomanviettämissuunnitelmistamme ennen kuin olin tirauttanut naiselliset ja hyvin loogiset ”sä et koskaan rakasta mua, ei kun siis välitä musta, joten tuskin rakastatkaan” –itkut. Eikä pääni sisäistä lomatunnelmaa onnistunut torpedoimaan 1 v 8 kk ikäinen poikakaan, joka halusi koko ajan olla sisällä, jos menimme ulos, ja ulkona, jos menimme sisälle. Saranat kuluivat, mutta so what. Meillä oli loma.

Mansikkakakkujen ja perheenjäsenten karvan verran ärsyttävien piirteiden 24/7-läsnäolon lisäksi loman tunnistaa siitä, että joka päivä grillataan. Ja hyvin usein onnistuneesti, sillä lomalla kaikki palanutkin maistuu kesältä. Lisäksi, koska kaikki on lupa huuhtoa oluella tai viinillä alas, kesäkeittiöistä kuuluu yleensä pelkkää hykertelyä.

Meidän tämän kesän onnistunein innovaatio oli tomaatti-sipuli-feta-sekoitus, joka käy lisukkeeksi kaikelle grilliruoalle. Testasin medium-kypsälle sisäfileepihville, jonka päällä on rutkasti pippuria ja sormisuolaa. Toimii.

Vakiolihakaupastamme noudetulle possun ribsisatsille lisukkeeksi kävisi vaikka aaltopahvi, mutta sopi kesäsekoitukseni niillekin. Meidän suosimamme BBQ-soosi on tomaattinen, ei kovin mausteinen, mutta paahtuu makeaksi matoksi possun kylkeen. Kun soosia jäi, söimme seuraavana päivänä lopun paikallisen ”Ässän” palvelutiskistä ostettujen possun kyljysten kanssa. Grillattuina nekin maistuvat joltain ihan muulta kuin mummoloista tutut uunikyljykset, elikäs kesältä!

Hyvän lomamätön ainut huonopuoli on, että se loppuu aikanaan. Meillä eilen. Voi vitsi sentään. Ei auta kuin tuudittautua fraasiin ”vielä on kesää jäljellä”, katsella loma(ruoka)kuvia ja luvata itselleen, että viikonloppuisinkin ehtii kokkailla rennosti. Ja ainakin kerran vielä uudelleen näitä ribsejä, niin ihania ovat!

Possun ribsit ja BBQ-kastike

n. 500 g possun grillikylkeä/ syöjä
vettä, suolaa
(maustepippureita, laakerinlehti)

BBQ-kastike:
1,5 dl hyvää ketsuppia (esim. Felix luomu) tai paseerattua tomaattia
0,5 dl kylmää kahvia
0,5 dl ruokaöljyä
2 rkl fariinisokeria
1 rkl soijakastiketta
1 rkl punaviinietikkaa
hieman tabascoa, chilikastiketta tai chilijauhetta
suolaa, pippuria
1 rkl grillausmaustetta tai savuaromista maustetta (esim. savupaprikaa)

Laita kyljet isoina paloina kattilaan ja peitä vedellä. Mausta keitinvesi reilusti suolalla (ja muilla mausteilla). Keitä kylkiä noin 45 minuuttia (jos malttaa grillata, ohuita ribsejä ei tosin ole välttämätöntä keittää). Jäähdytä ribsit liemessään.

Valmista grillikastike sekoittamalla kaikki aineet, ja anna makujen tasaantua mielellään usean tunnin ajan jääkaapissa. Maista, ja korjaa makua varovasti mieleiseksesi (tulisemmaksi, suolaisemmaksi, makeammaksi tms).

Leikkaa lihat kylkiluiden välistä pienemmiksi paloiksi. Silaa ne kastikkeella. Siirrä loppu soosi tarjoiluastiaan.

Grillaa kylkipaloja, kunnes se saavat reilun värin pintaansa. Tarjoile BBQ-kastikkeen ja salaatin kanssa.

Tomaatti-sipulisalaatti

1/2 rasia kirsikkatomaatteja
2 tomaattia
pieni punasipuli
balsamicoa
suolaa, pippuria
oliiviöljyä
fetaa öljykastikkeessa (esim. Mäkelän tilajuustola)

Puolita kirsikkatomaatit ja leikkaa tomaatit lohkoiksi. Leikkaa punasipuli ohuiksi siivuiksi. Sekoita kulhossa tomaatit ja sipuli, pirskottele päälle balsamiviinietikkaa ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää fetakuutioita. Jos käytät öljyyn säilöttyä fetaa, kauho mukaan mausteöljyä, tai lisää salaattiin pari ruokalusikallista oliiviöljyä. Lepuuta jääkaapissa ja tarjoile grilliruokien kanssa.